Meanwhile in Israel – Part 2

IMG_5713

Nyt tulee jatkoa Israelin matkapäiväkirjalle, joka alkoi aikaisemmasta blogipostauksesta (part 1).

Päivä 4 – To the Holy Land

Keskiviikko, 2. tammikuuta

Kun Tuntemattomassa Sotilaassa Vänrikki Koskelalta kysyttiin, mihin hän on menossa, hän vastasi ”Jerusalemiin”. Kaikki ei kuitenkaan mene elokuvissakaan, joten me ajateltiin toteuttaa tämä unelma ja agenda heidän puolestaan.

Bussi tuli noutamaan meitä aamukuuden aikaan. Saimme koko bussimatkan ajaksi oppaalta kattavasti tietoa Israelin historiasta. Jordania raja oli nähtävissä lähes koko alkumatkan ennen Kuolluttamerta. Järven (kyllä, se ei oikeasti ole meri) eteläkärki on tehdasaluetta, jossa valmistetaan suolasta kosmetiikkaa ja muuta. Sieltä taidettiin pumpata myös äidilleni antama joululahja.

Kuolleenmeren rantatontit ovat hyvin kilpailtuja ja ainakin meidän käyntipaikka on hyvin varusteltu. Yhtä litraa järvivettä kohti n. 30% on suolaa. Veteen astellessa tuntui aluksi siltä, että vesi olisi normaalia raskaampaa nosteensa vuoksi. Syvemmällä fiilis oli kuin kuutamolla. Näillä vesillä ei vaadita minkäänlaisia uimataitoja, sen kuin pistää vaan koivet leveiksi ja kelluu pinnalla.

Rannalla oli myös suihkut, joissa sai odottaa jonkin aikaa suolaisena omaa vuoroaan. Joillakin oli kuitenkin pakkomielle päästä vaikka joidenkin kanssa samaan suihkuun.

Matka jatkui palestiinalaisalueen (nykyään Israelin saartamana), mm. Jerikon läheltä, joka lienee yksi maailman vanhimmista yhtäjaksoisesti asutetuista kaupungeista. Matkan varrella oli köyhien beduiinien asuinmaata. Niillä oli peltiasuinalueiden lisäksi laidunaluetta lampaille ja jos sain havainnoistani selvää niin oli myös nautaa.

Lopulta mentiin raja-aseman kautta Jerusalemin itäiselle osalle. Ensimmäinen pysähdys oli öljymäellä, jossa on hyvät näkymät juutalaisten hautuumaan rinteelle ja melkein koko Jerusalemiin. Sitten ajelimme alas kohti Jaffa-porttia, joka on sisäänkäynti muurien sisäpuolelle. Juutalaiset eivät pyhällä maalla kovasti arvosta ”paljaasti pukeutuneita” ihmisiä ja tietysti unohdin pitkähihaiset paidan bussiin. Onneksi sain lainaksi pashminan, vaikka ruusunpunainen väritys tuntui oudolta pitää päällä.

Vanhalla kaupungilla ensimmäisenä merkittävänä pysähdyspaikkana oli Pyhän haudan kirkko, joka oli aivan sokkeloinen ja siitä saimme myös oman karttansa. Kyseessä on siis paikka, jossa Jeesuksen ristiinnaulitsemispaikka Golgatan sekä Jeesuksen haudan uskotaan sijainneen. Sisäänkäynnillä keskellä eteistä on jättiläissaippualta vaikuttanut voitelukivi, jota paikalliset ja turistitkin kävivät hieromassa. Parhaiten kirkosta voi erottaa Jeesuksen haudan (11), jonne oli paljon ruuhkaa.


Vaelsimme vilkkaiden basaarien läpi ja kiinnitin hieman huomiota siihen, että Jerusalemissa tuli arabinkielisiä opasteita ja muita enemmän kuin hepreaa, toisin kuin Eilatissa hepreaa oli enemmän. Vasta myöhemmin tuli tajuttua, että vanhaa kaupunkia on jaettu vilkkaiden arabien ja rauhallisten juutalaisten kesken. Hauskinta tässä oli kuitenkin se, etten muista nähneeni kellään shemaghia päässä paitsi Tuomaksella.

Etenimme kohti Länsimuurta, joka tunnetaan paremmin ”Itkumuurina”. Siellä oli Jerusalem-retkemme ainoa turvatarkastuskerta. Alue on todella laaja ja se veti kuin paikallisia, myös turisteja. Itkumuurille pääsi erillisen tarkastuksen kautta ja sinne vissiin piti laittaa kipaa tai jotain muuta peittävää päähän. Muuri oli täynnä paperilappusia, joita juutalaiset tunkevat koloihin. Niitä ei kenenkään sovi lukea (opas kertoi jostain pöyristyttävästä tapauksesta, joka päätyi jollekin amerikkalaislehdelle saakka) ja koska niitä tulee niin paljon, niitä joudutaan tyhjentämään 2. vuoden välein. Skippasin kuitenkin muurille menon ja seurasin aidalta muiden touhuja, muun muassa knallihattuista miestä, joka nyökytti päätään ainakin koko paikalla olomme ajan (25-30 min).

Käveltyämme vanhalla kaupungilla viimeiset metrit menimme ulos Leijonaportista bussi odotti meitä ja ajelimme takaisin suoraan kohti Eilatia. Matkaopas kertoi vielä ennen viimeistä välipysähdystä Israelin historiatarinoita, mutta jostain syystä näin niistä bussissa samaan aikaan unia. Harmi, etten juuri nyt pysty muistamaan niitä.


Kolmannessa ja viimeisessä osassa tulee koralleja… ja delfiinejä!

Tagged with: , , , , , , , , , ,
Kategoria(t): Finnish, Henkilökohtainen elämä, Kuvat, Matkat, Ulkomaat

Jätä kommentti / Leave a Reply

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: