Meanwhile in Israel – Part 3

IMG_6114

Woops, Eilat-reissun viimeisen raporttipalasen julkaisu venyi jo kuukauden erolla edelliseen nähden. Mutta nyt, koko tarina on viimein kirjoitettuna! Jos olet vasta ensimmäistä kertaa lukemassa näitä, suosittelen ennen tätä lukemaan ensimmäisen ja toisen postauksen.

Päivä 5 – Korallirannalla

Torstai, 3. tammikuuta

Tänään mentiin snorkkelien kanssa korallirannalle, joka on rajattua luonnonsuojelualuetta. Uimaan pääsi vain laiturien kautta, sillä melkein rantaviivan kohdalla on koralleja. Vesi oli lämmintä kuten ilmakin (~20 astetta) ja uiskentelu mukavaa, mutta korallit olivat selvästi harventunut vuosien varrella. Väkeä oli hyvin vähän, joten saatiin sukellella rauhassa. Myöhemmin alkoi tulla plutoonan verran populaa juuri, kun olimme valmistautuneet lähtemään. En meinannut mahtua edes pukemaan vaatteita samassa pukuhuoneessa.

Päivä 6 – Sapattia

Perjantai, 4. tammikuuta

Tänään alkoi juutalaisten viikottainen lepopäivä, sapatti. Ostosreissultamme palattuamme hotellihuoneissa odotti sapattikakku, jotka tuhottiin välittömästi. Sapatti alkoi vaikuttamaan etenkin hotelleilla myös niin, että ruuanlaittoon tarkoitetut sähkölaitteet pistettiin kylmiksi ennen auringonlaskua, 25 tunniksi.

Illemmalla käytiin vilkaisemassa Jordania-rajan lähellä olevaa juutalaisten uintipaikkaa, jossa oli kolmemetrinen aita. Toisella alueella oli miesten uintipaikka ja toisessa naisten ja kuulemma he eivät myöskään saa keskustella, saati katsoa toisiaan uikkareissaan ja bikineissään.

Päivä 7 – Tanssii delfiinien kanssa

Lauantai, 5. tammikuuta

Aamiaisella ei sapatin vuoksi ollut mikään ruuanlaittoon tarkoitettu sähkölaite ollut käytössä, joten mm. capucchino ja munakas jäi saamatta. Perinteistä aamukahvitarjoilua oli sentään onneksi.

Jo aamulla lähdettiin kävelemään kohti delfiinirantaa, tai niin sanotulle ”delfiiniparatiisille”. Kyseessä oli paikka, jossa on mahdollista sukellella kuuden metrin syvyydellä delfiinien ja muiden merieläimien kanssa. Paikka oli varsin trooppisen oloinen. Kaikkialla oli myös kissoja, jotka olivat ennen kaikkea pitämässä jyrsijät poissa, mutta myös viihdyttämässä kävijöitä.

Osallistuttiin Tuomaksen kanssa laitesukellukseen, joka oli mulle toinen kerta ja veljelle ensimmäinen. Saimme jokainen henkilökohtaisen avustajan, jotka sukelsivat meidän kanssa kimpassa. He antoivat pinnalla ohjeita englanniksi ja pinnan alla viestiteltiin käsimerkeillä. Oma oppaani oli vanhempi, mukava ja puhelias mies. Meillä oli myös oma videokuvaaja, jonka tulosta on katsottaviissa alta:

Näillä rantavesillä oli hieman vähemmän koralleja kuin korallirannalla, mutta mielenkiintoisen näkymän veden alla antoi muun muassa jättimäinen ankkuri. Delfiinejä uiskenteli välillä ohi ja yksi tuli moikkaamaan meitä läheltä, jolloin myös oli ensimmäinen kerta kun kosketin delfiiniä ikinä. Lopuksi nähtiin suuren ruusun kokoinen Pteroislion (lion fish) -kala, josta ei valitettavasti saatu kuvaa, koska sukelluksen aikana ei saa käyttää omia elektronisia laitteita. Kalan kuva löytyy kuitenkin 1. matkablogipostin akvaariokuvista.

Ylempänä oli kenties hienoin kahvilapaikka, jossa olen käynyt. Täysin kokonaan puista rakennettu, n. 5 metrin korkeudella vihreän kasvillisuuden ympäröimänä, ikään kuin avoin terassi, katto päällä, paljon södejä kissoja ja alhaalla polskivat delfiinit. Pehmeät sohvat, matala pöytä ja baari, josta tilaamani mocacchino maistui hyvältä. Voiko tämän parempaa rentoutumispaikkaa toivoa?

Päivä 8 – Nähdään, muttei hyvästellä!

Sunnuntai, 6. tammikuuta

Lentokentän turvatarkastukseen liittyviä vaiheita oli eniten, mitä olen koskaan kokenut. Ensiksi jokaista matkustajaryhmää haastateltiin n. 2 minuuttia. Kuulemma etenkin yksinäisten naisten kuulusteluvaiheet voivat venähtää monta kertaa pidemmiksi, matkalaukuissa olevien ei-itse-pakattujen lahjojen ja muistojen takia. Sitten ruumaan menevät matkalaukut läpivalaistiin ja osa käytiin käsinkin läpi. Joitakin laukkuja harjattiinkin kuulemieni mukaan. Lopulta päästiin kansainvälisen alueen kautta pieneen Airbus A319 -lentokoneeseen, jossa miltei puolet matkustajista olivat jo tulleet tutuiksi. Harmi, ettei tullut keltään kysyttyä sähköpostiosoitteita, sillä olisi hienoa kuulla, mitä heille kuuluu myös loman jälkeen. Yritänpä toteuttaa tämän seuraavilla reissuilla.

Vaikka tänään oli lähtöpäivä, en ainakaan itse hyvästele Israelia, sillä olen melko varma, että tulen kääntymään täällä taas joku päivä. Israel näytti kuvansa paremmin paikan päällä, mitä voisin Suomessa kuvitella lehtiä lukemalla. Itse asiassa minua yllätti se, että tämä vaikutti silmämääräisesti hyvinvoivalta valtiolta miltei, kuten Suomikin. Vain Jerusalemin kaltaisissa taajamissa vilisee sekalaista porukkaa ja koska Israelissa venäläiset muodostavat väestöryhmältään enemmistön, en ihmettele kun meitäkin luultiin usein venäläisiksi.

Kiitos, Israel!

Tagged with: , , , , , , , , , , , ,
Kategoria(t): Finnish, Henkilökohtainen elämä, Kuvat, Matkat, Ulkomaat, Video

Jätä kommentti / Leave a Reply

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: