Pyhä-Luoston kansallispuisto – tunturilta toiselle

Syksy ja etenkin ruska-aika houkuttelee runsaasti matkailijoita luonnon pariin. Kävin parhaan ystäväni kanssa vaeltamassa Sodankylän suunnalla Luoston laskettelu- ja hiihtokeskukselta Pyhään ennen kouluni alkua 29.-31. elokuuta, eli juuri ennen ruskaviikkoja. Siitä onkin kulunut jo neljä vuotta, ennen kuin kävin viimeksi Lapissa ylipäätään.

Tällä kertaa matkalle lähdettiin junalla, sillä oli meneillään VR:n tarjouskampanja. Bussejakin kiersi Rovaniemen ja molempien hiihtokeskuksien välillä päivittäin. Aloitimme vaelluksen Hotelli Luostotunturilta ja näimme laskettelukeskuksen edustalla ensimmäiset porot, jotka ovat todennäköisesti poronhoidossa. Menimme grillaamaan ensimmäiset makkarat Tikkalaavulla, josta jatkoimme matkaa luontopolkua pitkin kohti tunturia. Huipun kohdalla, jossa on hiihtohissit, on paljon lohkareita ja kivikkoista tunturipolkua pitkin kulkeminen oli haastavaa. Lopulta pääsimme Ukko-Luoston upealle näköalapaikalle, jossa sijaitsee jalkapallon näköinen valkoinen säätutka.

Saavuimme Lampivaaran ametistikaivoksen edustalle, jossa on laavu ja kahvila, joka valitettavasti meni kiinni jo tultuamme viiden aikoihin (auki arkisin klo 10:30-16). Paikalla oli kuitenkin kemijärveläinen lukiolaisporukka ottamassa sieltä viimeiset kahvinhörpyt ja käymässä ametistikaivoksella. Jätimme itse kaivokseen menemisen, sillä aikataulumme ei riittänyt, muuten lähtö olisi lykkääntynyt viidellä tunnilla.

Keitimme kuitenkin omaa Grower's Cup Coffeebrewer -retkikahvia, joka on suodatinkeittimen ja pressopannun välimuoto. Oli muuten hyvää.

Keitimme kuitenkin omaa Grower’s Cup Coffeebrewer -retkikahvia, joka on suodatinkeittimen ja pressopannun välimuoto. Oli muuten hyvää.

Jäimme yöksi Lampivaaran laavulle. Yö laavussa, jo kolmas kerta minulla tänä vuonna. Kaksi aikaisempaa olivat nukkumisen kannalta haastavia, vaikka toukokuun ilma ei pitäisi olla kovin kylmää. Olimme pukeutuneet hyvin ja ilma ei ollut yön aikana tuulista. Veto oli kuitenkin niin jäätävä, että nukkuminen oli lähes mahdotonta. Itse sain juuri muutaman tunnin yöunet, mutta kaveri ei juurikaan. Siispä olemme oppineet: teltta pitää sen pahan vedon poissa.

Hikinen matka jatkui usean vaaran nyppylän yli. Vastaan tulivat mm. Latvavaara, Kapusta, Huttutunturi ja lopulta Pyhätunturi, joka jakaantui Peurakeroon, Laakakeroon ja Kuorinkikuruun. Pyhätunturilla ei tarvinnut tuntea itseään yksinäiseksi, sillä matkan aikana porolauma käveli pitkän aikaa jossain reunalla.

Päivän päätteeksi pysähdyimme Karhunjuomalammelle, johon oli majoittunut sama lukiolaisporukka, joten seurasta ei ainakaan ollut puutetta. Ja kyllä, tällä kertaa ei ollut epäselvyyttä, nukuttaisiinko teltassa vai laavussa. Osa porukasta majoittui laavuun niin, että peittivät sisätilan paljastavan osan teltalla. Kuulemma nukkuivat ihan hyvin. Meidänkin univelat tasaantuivat teltassa niin, että oli mukavaa nousta aamukahdeksalta ja jatkaa matkaa kohti Pyhää.

Loppumatka meni vaihteeksi kanjonimaisien maastonmuodostelmien eli kurujen ylä- ja alapuolilla. Matkan maantieteellinen pituus kurujen kautta on noin 2 kilometriä, mutta korkeuserojen vuoksi tulee muutama sata metri lisää.

Lopulta, kun kävelimme Isokurulla olevia portaita pitkin taivaaseen ja pääsimme kodan ja Pyhän laskettelukeskuksen kautta Hotelli Pyhätunturille. Siellä herkuttelimme lihapullalounasta seisovasta pöydästä ja kympin hinta ottamaani annokseen nähden tuntui todella edulliselta. Iltapäivä meni Naavan luontokeskuksella ja loppupäivä julkisilla matkustamista kotia kohti. Vaikka InterCityn kovilla penkeillä nukkuminen oli lähes mahdotonta, univelat oli helppo korvata sunnuntaina kotona.

Täytyy kyllä sanoa, että aloitus- ja lopetuspaikat menivät kohdalleen, sillä loppua kohden mentäessä tuli tylsempien sijaan entistä jylhempiä paikkoja. Loppujen lopuksi kilometrejä kertyi vaelluksen aikana noin 30 kilometriä.

Laadukas kuvakokoelma reissusta on nähtävissä Flickr-profiilistani. Alla on tiivistelmää videomuodossa.

Pyhä-Luoston kansallispuistosta saa lisätietoja Luontoon.fi:stä. Karttaa voi vilkaista joko Metsähallituksen esitteestä (PDF) tai Retkikartta.fi:stä.

Tagged with: , , , , , , , , , , , , ,
Kategoria(t): Eräretkeily, Finnish, Kuvat, Matkat, Video

Jätä kommentti / Leave a Reply

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: